Sulaisipa lumet jo

06.04.2018 16:362 kuukautta sitten

 

Edelleen odotellaan lumien sulamista ja kelien vaihtumista lumettomiin ja kuivempiin. En muista milloin olisin toivonut oikeasti lumien sulavan. Viime vuonna lunta oli helmikuussa jo vähemmän kuin nyt ja helmikuussa ei ole normaalia toivoa lumien sulamista. Lumeton helmikuu enneminkin huolestuttaa ja muistuttaa ilmaston lämpenemisestä kuin riemastuttaa. Nyt eletään kuitenkin jo huhtikuun alkua ja vielä on kinoksia pihassa ja metsissä.

 

Pääsiäisenä tuli kuitenkin nautittua tästä erityisen lumisesta kelistä ja kävimme tekemässä lepopäivä kävelyn Tampereen metsiin, jossa lunta on vielä enemmän kuin kaupungin liepeillä. Metsässä alkoi päästä jo hieman Lappimaisiin tunnelmiin, kun lunta oli paljon ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Kotiin päästyä joutui katsomaan peiliin parikertaa uudestaan, kun huomasin pisamoiden tulleen esiin poskille. Uimahallissa käyminen ja lyhyehköt juoksulenkit talvisäässä pitävät ihon värin melkoisen vaaleana, joten pisamat olivat oikein mukava piristys.

 

 

Kävelyllä

 

Toisaalta pitkälle venynyt talvi voi ehkä johtaa siihen, että tänä vuonna vältytään toukokuun lumisateilta, joita sain niskaan maantielenkeillä juuri, kun olimme palanneet etelän leiriltä viime vuonna. Tänä vuonna ei etelän leiriä ole tiedossa, joten siinäkin iso syy miksi toivon lumien sulavan pikaiseen. En ole mikään traineripyöräilyn suurin ystävä vaan kaipaan myötä- ja vastatuulia sekä raitista ilmaa, joten lumeton maisema ja kuivat kevät tiet polttelevat jo mielessä. Nytkin kyllä vähän harmittaa katsoa ikkunasta ulos, kun iloinen kaatosade muuttuikin valkoisiksi räteiksi. No, ei auta kuin toivoa, että kevät on oikeasti nurkan takana.

 

En ole kuitenkaan takertunut liikaa kevään odotukseen vaan hyvillä mielillä painellut normaalia enemmän uimahallille ja juoksemaan. Näissä kahdessa lajissa kuitenkin piilee oma kehityspotentiaalini ja avain tasapainoisemmaksi triathlonistiksi. Viime kesänä moneen kertaan kisoissa tuli muistutuksia siitä, että triathlon ei ole pyöräkisa vaan kolmen lajin summa. Joten kotiläksyjä on ollut ja lumen peittäessä maata on hyvää aikaa keskittyä enemmän lyhyisiin ja tekniikkaa painottaviin treeneihin niin uinnissa kuin juoksussakin. Oikean tekniikan päälle on sitten helpompi ja mukavampi kuormittaa kroppaa määrällisesti, kun lumitilanne sen sallii.

  

Suomessa on mukava juosta, kun tarjolla on paljon tasaisia reittejä ihan pienillä korkeuseroilla. Huomasin myös, että lumisilla teillä on toisaalta mukava juosta, vaikka pito ei ole paras, mutta tehojakin irtoaa silloin vähemmän ja juoksu ei kuluta niin paljoa. Eron huomasin, kun lenkkireiteiltäni sulivat lumet ja pääsin juoksemaan ensimmäisen lenkin kokonaan asfaltilla. Tällöin lenkin aikana välillä kaipasin lumista alustaa.

Vähän kovempia juoksulenkkejä pääsin onneksi juoksemaan asfaltilla jo, kun muualla oli vielä lumipinnat. Tämän mahdollisti eräs pyörätienpätkä, joka on kilometrin matkalta koko talven sula ja hiekaton. Pyörätien alla kulkee kaukolämpöputki, joka pitää pyörätien sulana. Näin pääsin toteuttamaan kovempia juoksuja ulkona eikä tarvinnut mennä hallista toiseen.

 

Treenit jatkuu näillä näkymin vielä jonkin aikaa sisätiloissa ja ulkona juosten. Toivottavasti ennen seuraavaa blogia olen päässyt ulos myös pyörän selässä.

 

 

Vähän on jo kaipuuta pyörän selkään.